Jossain kohtaa mietin jos hakisin konditoria-linjalle opiskelemaan, mutta se ei olekaan ihan niin helppoa kun löytyy jo kaksi aiempaa tutkintoa (eri alalta). Aikuisopiskelijana ainoa vaihtoehto näyttää olevan oppisopimus. Niitä paikkoja etsiessä tulee tunne, kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Noh, minäpä leivon sitten omaksi ilokseni. Ja toivon mukaan myös muidenkin. :)

Glögin makuinen juustokakku piparireunuksella, 12/2015

Daim-kinuskijuustokakku, 12/2015

Hyvä maku oli ainoa toivomus kakulle. Päätin treenata kinuskin tekoa, joten kinuskikakkuhan siitä sitten syntyi.

Appelsiinisuklaa-kahvikakku

Tiikerikakku

Leipominen on hyvää terapiaa. Se, että pyrkii täydellisyyteen, ei kuitenkaan aina kannattele. :D Omassa päässä oleva visio, ohjeiden ohessa olevat hienot kuvat onnistuneista leivoksista, eivät aina kohtaa. Omia ohjeita en ole uskaltanut ruveta suunnittelemaan, mutta usein yhdistelen eri ohjeista eri osioita. Leipominen on kivaa, varsinkin jos lopputulos on maukas. Nykyään leivonnaisen ulkonäön merkitys on kasvanut. Harvoin kun leipoo, niin harjoitusta ei hirveästi tule.

Äidille leivottu suklaa-täytekakku 03/2015

 

Syntymäpäivät, joulu, vappu ja muut juhlapyhät ovat hyviä syitä leipoa. Onneksi lähipiiri (erityisesti äiti) on ottanut asiakseen tukea "harrastustani" ja tilaa välillä kakkuja yms. :) Näin saan kaipaamaani harjoitusta.

Tupla-suklaata juustokakun muodossa 6/2015

Synttärikakkua isännälle 11/2015.. Pursotukset ei onnistunut tälläkään kertaa. Selkeästi olen kermakirouksen vallassa.

Puolukkainen pataleipä, rapsakka kuori tuli.

Kakkujen teko on ehkä suurin mielenkiinnon kohde. Erityisesti erilaiset pursotukset ja erilaisten materiaalien käyttö kiinnostaa. Hyppisin ilosta, jos pääsisin jonnekin kurssille tms. harjoittelemaan näitä. Suolaisia leivonnaisia harvemmin tulee tehtyä. Arkinen (ajoittain tylsä) ruoanlaitto ehkä vaikuttaa asiaan. :D Pataleipien tekeminen on kivaa (=helppoa). Pata on muutenkin kätevä ruoanlaittokaveri.

Taatelikakku jouluksi 2015

Isännälle töihin vietäväksi, läksiäiskakku siis. Mansikka-Daim-täytteellä, suklaapäällyste.

 

Tämä tomera neiti on samasta kennelistä, kuin Pate. Neiti oli lupaava näyttelytähti pentuna, mutta sepä päätti lopettaa kasvunsa ja jäi melko pienikokoiseksi rotunsa edustajaksi. Paino pyörii tällä hetkellä siinä 1,5 kilon tietämillä. Viivi on ollut alusta alkaen oman tiensä kulkija. Oma tahtoa löytyy ja ego on suuri, kuvittelee varmaan olevansa Tanskandoggi. Viivin ropelli (häntä) heiluu usein ja sille on vaikea olla hymyilemättä huononakin päivänä. Viivin erikoisuus on kuorsaaminen. Siinä on jo muutamat hirret sahattu, äänen perusteella.

Viivi vauvana :)

Viivi 1,5 kiloa ruutia, kesällä 2016

Alpo, alpakka, alpie, näitä nimiä Almalla riittää. Alma (synt.10/2015) on Jotamillen-kennelistä kotoisin oleva mittelspitz. Tämä tyttö rakastaa kaikenlaista touhuamista. Yksinjääminen on kauhein asia mitä se tietää. Vauhtia riittää kuin pienessä kylässä, mutta osaa se (onneksi) jo rauhoittuakin. Ollaan käyty kahdella peruskoulutus-kurssilla. Alma on nopea oppimaan, mutta innokas myös karkailemaan. Nimimerkillä kertaalleen 45 minuuttia odottanut koiraa takaisin kotiin.. 

Vauva-Alma, kuva kasvattajan albumista

Ankka-Alma

Pauli Antero

Pate on ensimmäinen chihuahua mikä meidän perheeseen muutti. Pate on syntynyt toukokuussa 2014 Spicy Angel-nimiseen kenneliin. Nimestään huolimatta se on narttu. Alussa se oli arkajalka, mutta Viivin myötä se on rohkaistunut. Nykyään tulee toimeen melkein kaikkien kanssa. Mitä isompi koira, sen houkuttavampi se on Paten mielestä. Mahan rapsutus on parasta mitä tämä koira tietää, herkkujen ja nukkumisen lisäksi tietenkin. :)