Leipominen on hyvää terapiaa. Se, että pyrkii täydellisyyteen, ei kuitenkaan aina kannattele. :D Omassa päässä oleva visio, ohjeiden ohessa olevat hienot kuvat onnistuneista leivoksista, eivät aina kohtaa. Omia ohjeita en ole uskaltanut ruveta suunnittelemaan, mutta usein yhdistelen eri ohjeista eri osioita. Leipominen on kivaa, varsinkin jos lopputulos on maukas. Nykyään leivonnaisen ulkonäön merkitys on kasvanut. Harvoin kun leipoo, niin harjoitusta ei hirveästi tule.

Äidille leivottu suklaa-täytekakku 03/2015

 

Syntymäpäivät, joulu, vappu ja muut juhlapyhät ovat hyviä syitä leipoa. Onneksi lähipiiri (erityisesti äiti) on ottanut asiakseen tukea "harrastustani" ja tilaa välillä kakkuja yms. :) Näin saan kaipaamaani harjoitusta.

Tupla-suklaata juustokakun muodossa 6/2015

Synttärikakkua isännälle 11/2015.. Pursotukset ei onnistunut tälläkään kertaa. Selkeästi olen kermakirouksen vallassa.

Puolukkainen pataleipä, rapsakka kuori tuli.

Kakkujen teko on ehkä suurin mielenkiinnon kohde. Erityisesti erilaiset pursotukset ja erilaisten materiaalien käyttö kiinnostaa. Hyppisin ilosta, jos pääsisin jonnekin kurssille tms. harjoittelemaan näitä. Suolaisia leivonnaisia harvemmin tulee tehtyä. Arkinen (ajoittain tylsä) ruoanlaitto ehkä vaikuttaa asiaan. :D Pataleipien tekeminen on kivaa (=helppoa). Pata on muutenkin kätevä ruoanlaittokaveri.

Taatelikakku jouluksi 2015

Isännälle töihin vietäväksi, läksiäiskakku siis. Mansikka-Daim-täytteellä, suklaapäällyste.